Vipellystä Veturipuistossa

Tuossa ihan vieressä on puisto joka on aikojen saatossa saanut liikanimen Veturipuisto. Onpa tainnut muuttua jossain kohtaa jo viralliseksikin nimeksi puistolle ja taisipa jopa puiston pielessä olla yhteenväliin kylttikin jossa luki Veturipuisto. Tosin täälläpäin nuo kyltit aina poltetaan, kaiverretaan, sotketaan, piirretään tai muuten vaan säretään joten ei niistä kovin pitkäaikaista iloa ole. Päätöntä touhua etten sanoisi.

Oikeastaan koko päivä on ollut täynnä turhautumista ja vinkumista tekemisen puutteen vuoksi ja aikani tuota 2 vuotiasta viihdytettyäni ja isoveljiensä hänen kanssaan leikittyään totesin viimein, että kai se täytyy pukea päälle ja lähteä ulos vaikka vielä kovin hutera olo onkin. No, puimme päälle ja lähdimme kameran kanssa puistoon. Ensimmäinen asia mitä huomasin kun kameran esille otin niin siitä oli patteri loppunut ja tietenkin vaihtopatterit oli sisällä joten ei muutakuin komentaa lapsonen hakemaan sisältä pattereita. No hänpä toi tietenkin neljän patterin sijaan kaksi joten toinen lapsi sai vuorostaan lähteä hakemaan loput patterit kotoa. Häntä odotellessa tietenkin samainen 2v kyllästyi ja lähti seikkailemaan pitkin poikin katua jolloin päätimme lähteä käymään kaupassa hakemaan jotain syötävää ja mennä sen jälkeen uudelleen kauppaan. Aikamme kaupassa seikkailtuamme ja kaupasta tarvitsevamme ostettuamme päätimme palata takaisin puistoon. Tosin matkassa oli pakasteita joten jonkun pitäisi tehdä pieni mutka kodin kautta puistoon.

Odotimme puistossa kotona käymään lähtenyttä ja kaksi vuotias seisoi vaunujen vieressä huutamassa. Mikään ei kelvannut, mitään ei tahtonut. Ei mennä kotiin nukkumaan, ei mennä leikkimään, ei mennä laskemaan liukumäkeä. Kaikki oli vain tylsää ja ikävää ja pitäisi vain lähteä etsimään isoveljeä. Aikamme odotettua hän saapuikin puistoon ja hauskanpito saattoi alkaa.

Ihan ensimmäiseksi piti kiivetä liukumäkeen ja laskea sitä alas ties miten monta kertaa. Hauskaa oli molemmilla laposilla.

 

 

 

 

Pieninkin totesi välissä isommilla olevan aivan liian kivaa ja tahtoi mukaan touhuilemaan. Hän laski kanssa mäkeä isoveljen kanssa ja sitten jo kohta laskikin toinen veli niskaan ja sen jälkeen pitikin jo laskea kaikkien kolmen mukana olevan yhdessä peräkkäin mäkeä alas ja hauskaa oli. Kaikki kolme kikattivat urakalla =)

 

Kun aikansa oli laskettu liukumäkeä niin sitten alkokikin jo kiinnostamaan maakin ja sitä piti päästä tutkimaan ja kokeilemaan. Tämän kertainen kaveri olikin rohkea ja konttasi heti menemään pitkin puistoa ja nousi istumaan tähyilemään ympärilleen joka välissä. Näki oikein kun nautti olostaan ulkona.

 

Sitten pitikin jo koittaa tuota kummastusta ja nousta sitä vasten seisomaan. Kylläpä se olikin hauska kapine. Liukumäki. Ja se koko härveli oli kovin kiva. Sille pystyi nimittäin tekemään yhden homman:

 

Sitä saattoi taputtaa ja raaputtaa ja siitä pystyi katsomaan omaa kuvaansa. Sitten sille saattoi vielä tehdä jotain muutakin. Jotain tosi jännää:

 

Liukumäen liu'un alle saattoi kontata. Ja jotain vielä parempaa:

 

Koko liukumäkihärvelin alle saattoi kontata tutkimusretkelle.

Ja sieltä alta pystyi hyvin vakoilemaan toisia

 

Piiloleikkien ja pienen pakoilun jälkeen olikin sitten kiva halailla porukalla.

 

Ja sen jälkeen pieni kaveri tahtoikin nauttia uudesta vapaudestaan ja kieltäytyi istuksimasta vaunuissa kun omatoimisestikin pääsi paikasta A paikkaan B niiiiiin hyvin.

 

Sitten olikin aika lopettaa ulkoleikit ja pakomatka ja lähteä kotiin iltapalalle ja iltatoimien kautta untenmaille. Vielä oli viimeisten touhujen aika. Oli hetki aikaa heittäytyä herra hankalaksi ja tutkia ulko-ovea. Siinä oli jotain todella hassua ja mielenkiintoista. Siitä näkyi toinen vauva. Sen kanssa tulikin vaihdettua parit läpsyt. Ja sitten voikin jo mennä kotiin. Tietenkin nelivetona. Ihan ensimmäiseksi tietenkin istahdettiin rapussa ulko-oven eteen kuramatolle ja sen jälkeen olikin hauska kiivetä syliin ja koittaa sylin kautta päästä ulko-ovelle ja takaisin pihalle.

 

Ajallisesti tämä oli varmasti yksi lyhyimmistä ulkoiluista mitä meillä on ollut varmaan ikinä, mutta kovasti tässäkin ajassa kerkisi touhuamaan. Hyvin sai pari pientä ihmistä unenpäästä kiinni kun kotiin päästiin.